Kun kesä rantautuu taloon

Mä niin rakastan näitä helteitä ja kaikkea sen mukana tulevaa. Saat pukeutuu ihaniin vaatteisiin ja nauttia ulkoilmasta! Rusketut ja ihmiset uskaltautuu ulos pimeen talven jälkee. Kaupunki herää eloon. Ihmiset hymyilee. Se on mahtavaa. Myyntiin tulee makeita herneitä ja mansikoita. Namnam. Uusia perunoita. Nam! Ja avataan grilli- sekä terdekausi. Siis kesässä kaikki on mahtavaa. Paitsi hyttyset! 

 

Mitä meillä on nyt sit tehty? 

 

No me ollaan käyty mun isän eli ukin luona. Ukki oli pesemässä venettään ku mentiin sinne. Pakkohan se vene oli heti Aapolle esitellä. Ei kauaa menny ku ukki ja Aapo oli jo ratin takana kuivaharjottelemassa tulevaa varten :D Aapo oli ihan ihmeissää. Huuli pyöreenä vaa tuijotti sitä rattia.

 

 

Sitte me ollaa oltu paljon pihalla! Oltiin yks päivä mun ystävän kanssa sellasen Martin Pihan rannalla. Tai siinä oli lähinnä laituri ja pieni laavu. Mutta parasta oli että siellä ei ollu ketään muuta ku me! Sai olla ihan rauhassa. Siellä me kärvistettii nahkaamme ja minä joka ei yleensä koskaan käytä aurinkorasvaa, saatika pala, niin tein molemmat. Selkä palo mutta sainpaha rusketusrajat! Meillä on äitin kans joka kesä aina kisa, et kumpi ruskettuu enemmän ja nopeemmin! Mä vein nyt tän matsin! Mut äiti tulee kovaa vauhtii perässä :"D Sit ollaa Aapon kans tehty oma parvekespa. Amme partsille ja avot. Poika nauttii :D ja mamma saa brunaa ;D  

 

Lauantaina oltiin sellasessa kävelykatutapahtumassa, jossa oli tanssiesityksiä sekä sen kadun varressa olevat liikkeet oli tehny supertarjouksia. Oli ohan kiva tapahtuma! Käytiin ton tapahtuman jälkeen Lohjan museossa, jossa oli Menopelit minikoossa näyttely. Sisään makso 5e/henkilö ja sillä hinnalla pääsee myös sammatin kahteen museoon sekä lohjan museon kaikkiin näyttelyihin! Aaposta ei luonnollisesti tarvinnu maksaa :) Oli kiva käyä tutustuu oman kaupungin historiaan vähä enemmän ja nähä kaikkia vanhoja pikkuautoja sekä polkuautoja! Siel oli myös kilpa-autorata josta Lassi tietty innostu :D kyllä mäki sitä vähä kokeilin ;) Kaiken kaikkiaan lauantai oli huippu päivä!

 

 

 

Eilen sitte käytii kaupassa ja äitillä pikaseen. Illasta mentiin hakee Lassin vanhemmat länsisatamasta ku ne oli ollu virossa ystävänsä luona. Jäätiin sitte Lassin vanhemmille kattoo matsia ja voi luoja... no ei siitä sen enempää. Ne jotka sitä katto ni tietävät varmasti mitä tarkotan :D

 

Tänää sitte oon töissä ja vietän täällä mun synttäreitä. Töihin tultuani mua odotti kakku sekä postissa saapu sopivasti pari ihanaa pakettia mulle! Siitä kiitos Mariannelle ! ;)

Jossain vaiheessa ovi kävi ja sisään paukki kaks mun ystävää kukkineen päivineen! Avasin kirjekuorta jossa oli kortti. No ei siinä mitää mut kortin sisällä oli vielä taiteltu lappu. Ja jumaleisson se oli lahjakortti TANDEMHYPPYYN! Mä oon niin innoissani et huhhuh!!! On mulla vaan niin parhaat ystävät, sukulaiset sekä aviomies! <3

 

Kesäkuun lopussa meille tulee uusi perheenjäsen. Hän on poika nimeltä Nati. Hän on koiranpentu! Natin emä on mittelspitz-suomenpystykorvamix ja isä on puhdas mittelspitz. En malta odottaa et saan ton karvapallon meille! 

 

Nauttikaa kaikki nyt tästä ihanasta kelistä ja hymyilkää!

xoxo

 

Kiire kiire!

Huhhuh. Aikamoista menoa ollu taas, ettei oo ees ehtiny tänne tulla kirjottaa! Ja osittain myös vaa laiskuutta ;) Haaste on jääny nyt ihan kokonaan ja saaki jäädä. En mä noita joka päivä edes muista :D
Mutta mitä me ollaa nyt sit tehty? Oltiin koko konkkaronkka ensinnäki vatsataudissa torstaista lähtien.. se kesti kaikilla noin pari päivää. En muista koska olisin ollu kipeenä.. Saatika sitte vatsataudissa. Mutta onneks siitä on jo selvitty! Ja onneks mulla on mahtavia ystäviä, jotka autto Aapon kanssa et saatiin Lassin kans levätä. Kiitos siis Sannalle ja Nealle ! :)

Sitte lauantaina lähettiin mun parhaan ystävän Saran ja Aapo kans mun mummille ja papalle. Ne asuu huitsinnevadassa eli keskellä ei mitään. Mut siellä on kivaa ku saa koira olla vapaana siinä pihalla ja ei tarvii vahtii sitä.
Mummi taas tapansa mukaan teki meille ruokaa, joka oli superhyvää. Mahtavuutta ku sai istuu valmiiks katettuun pöytään ;) Ainiin ja pappa oli tapansa mukaan taas mökillä.. Jonne mekin sit suunnattiin jälkkärikahveille. Siellä mummin koira Kira ja Bea juoksi pitkin maita ja kaiveli mummin multakasaa. Eipähän oo mummille niin paljon mullan levittämistä ku koirat hoitaa ;) Aapoki nukku pitkät päikkärit ulkona ja tääki mamma nautti luonnosta. Ja ihanaa ku ei oo mitää kaupungin hulinaa, vaan ainoastaan metsän ja eläinten ääniä. Pääkoppa lepää.

Sunnuntaina vietettii äitienpäivää ja käytiin meijän molempien äideillä. Sitte illalla Maukka tuli käymään ja toi mulle kukkasen! Olin ihan myyty! Sanoin vaan läpällä sille et kattooki et tuo mulle kukkasen tullessaan. Mut se oikeesti toi! Nyt oon viimistää rakastunu ! ;)

Maanantai meniki mulla töissä ja ystävän kans kahvitellessa. Oli mahtava nähdä sitä pitkästä aikaa. Juttua taas riittää :D niinku kyllä aina. Oltii  nähty sit päivittäin tai kuukaus sitte. ;D

Keskiviikkona mä olin sopinu mun opettajan kans tapaamisen koululla, jotta saadaan paperihommat valmiiks syksyä varten. Kaikki opettajat tuli vaan lässyttää Aapolle ja halus sen syliin :D mut onneks saatiin kaikki paperiasiat kuntoon ja mä jatkan koulua 6.8.! Ihana päästä suorittaa koulu loppuun.

Eilen sitte oli kauppareissuilua ja mummi kävi kylässä. Siivousta ja lätkää tietty.

Aapo on taas kehittyny. Se seisoo jo tukea vasten. Se ei ite osaa siihen nousta mut kun sen nostaa siihen ni siinä se pysyy. Se ryömii sekä pyörii ympäri kämppää ja on viel tosi nopee! Ollaa vähä jouduttu siirtelee tavaroita :D  Sit Aapo on nyt nukkunu omassa huoneessa ja hyvin on menny. Nyt se ei enää herää siihen ku me Lassin kans tullaan nukkumaan.

Ja sitte tänään! Me lähetää Lassin kans juhlimaan! Mun äiti tulee meille hoitaa Aapoo ja me mennään meijän ystävän synttäreille ja siitä sit amarilloon vaahtobileisiin! Mahtavaa!

Mä oon niiiiiin rakastunu mun uusiin kenkiin! Iron fistit !! <3 Eikä korkookaa oo ku vaatimattomat 14,5cm ;)

Päivä 1

Me ollaan oltu koko päivä vaan kotona, sillä meillä jyllää vatsatauti. Joten kuvatkin on sen mukasia. Tän päivän ruuasta ei oo nyt kuvaa. Mutta tässä mun päivä kuvina.

15 päivän haaste

 

Haasteen tarkoituksena on antaa lukijoiden seurata sinun elämääsi
viidentoista päivän ajalta. Sinun tulee ottaa päivittäin kuva
seuraavista aiheista:
AAMU - NAAMA - HIUKSET - RUOKA - TÄRKEINTÄ - PÄIVÄ -

ILTA - PÄIVÄN KUVA.

+ Sinun täytyy kertoa päiväsi kohokohdat ja kuulumiset.

Yritetääään...

 

Haaste alkaa seuraavana päivänä, joten tänään joudut vastaamaan kahteenkymmeneen kysymykseen.

1. Mikä on sinun horoskooppimerkkisi?

- Kaksonen

2. Osaato valehdella?

- Ainakin äidille aikoinaan ;)

3. Pidätkö itseäsi luotettavana?

- Pidän

4. Miksi aloitit bloggaamisen?

- Jotta voin jakaa arkeni esim kaukana asuville ystäville ja saan jakaa nää miljoonat Aapokuvat kaikille ;)

5. Oletko onnellinen?

- Olen :)

6. Kadutko jotain asiaa todella paljon?

- Joitakin asioita kyllä.

7. Raha vai rakkaus?

- Jos on ihan pakko valita kumpi ni rakkaus. Mut jos saa ottaa molemmat ni tietty molemmat ;D

8. Onni vai terveys?

- Terveys.

9. Olet yksin, sinulla on kylmä. Otat puhelimen käteesi, kelle soittaisit sillä hetkellä?

- Luultavasti äitille. Niiniu aina teen jos iskee tylsyys tai muuta vastaavaa. Tai sit Lassillekki soitan usein.

10. Mikä on sinun hurjin unelmasi?

- Jaa-a..

11. Etsi netistä tämän päivän ennuste koskien horoskooppiasi.

- "Haasta eräät tekemällä tehtäväksesi saama asia viimeisen päälle hyvin. Huomaat, miten valituksen mutina vaimenee etkä sittenkään saa kiitosta uroteostasi."  <--Hei tosivitunkiva! 

12. Kadehditko ihmisiä?

- Kukapa ei kadehtisi toisia?

13. Millainen olisi unelma sinä?

- Sellainen joka katsoo mua tänäänkin peilistä.

14. Kuvittele itsesi 10 vuotta eteenpän. Missä olisit? Mitä tekisit?

- Varmaa sata lasta ja iso omakotitalo ja viis koiraa. Noeivaiskaaa! Luultavasti oon töissä ja kaks lasta olis sillon. Omakotitalo ja edelleen sama mies :)

15. Suurin ensikesän suunnitelma?

- Maakuntamatkailua ympäriinsä! :)

16. Milloin viimeksi itkit?

- Hmm. Vappuna kai?

17. Miksi ihmiset seurustelevat, vaikka sanovat sen olevan hankalaa?

- Koska rakkaus

18. Seurusteletko sinä?

- seurustelen.. tai no naimisissa olen :)

19. Haluatko mennä naimisiin?

- Haluan ja olen jo ;)

20. Mitä mieltä olet tästä haasteesta?

- Maku se on paskallaki. Ei muuta

Lisää vielä tähän loppuun viisi tärkeää kuvaa.

Kiitä haasteen antajaa ja kuvaile hänen blogiaan kolmella sanalla.
Kiitos Reea haasteesta. Omanlaisensa, hyvä sekä helppolukuinen.

Haasta viisitoista bloggaajaa tekemään tämä haaste.
 

Kun äiti häviää

Kun äiti häviää näkökentästä, alkaa ulina. Kun äiti tulee takasin, ulina loppuu. En tosissaan odottanut mitään äitiäiti vaihetta 7 kuisella lapsella. Ei edes vessaan pääse, ku ulina jo alkaa. Sillä ei oo yhtään mitään hätää, ei nälkää, puhdas vaippa yms. Mutta silti pitää ulista kun äiti häviää. Se ei ole itkua vaan sellasta vinkumista. Se on vasta opittu juttu tää vinkuminen. Ja ei auta, vaikka isi olis paikalla. Jos äiti häviää ni ulistaan. Piste. 

 

 

Aapo on hiffannut, että kaikki hyllyillä ja pöydillä olevat tavarat voi heittää lattialle. Se on aina tosi kivaa kattoo ku joku muu nostaa sen takasin, vaan ja ainoastaa siksi, että Aapo voi sen heittää uudestaan lattialle. Ja kun joku ottaa syliin, kurkotellaan heti kaikkia tavaroita ympäriltä. Papereita, astioita, ihan mitä vaan. Ja kun ollaan lattialla, on kiva ryömiä verhojen luo ja retuuttaa niitä. Eilenkin aamulla kun herättiin ja laitoin Aapon lattialle leikkimään, oltiin jo ensimmäisenä verhojen kimpussa. No äiti ajatteli käydä vessassa ja sillä aikaa herra oli päättänyt repiä isin pleikkapelit alas sekä olohuoneen pöydän alatasolta kaikki paperit alas. Ja tämä kaikki alle 5 minuutissa. 

Kattilaa oli tosi kiva paukutella...

Tänään on tarkotus siirtää Aapo omaan huoneeseen nukkumaan. Ihana päästä järkkäämään Aapolle lastenhuonetta! Laittelen kuvia tänne, kuhan on valmista. :) Oon tehny jo kaiken maailman piirrokset, miten mikäkin tavara ja hylly tulee :D 

Kävelytuoli on ihan paras juttu! Sen kans on kiva rullata pitkin kämppää ja repii tavarat alas pöydiltä.

 

 

 Onko teidän muitten lapsilla tullut missä iässä äitiäiti-vaihe?

Synnytyskertomus

Torstaina 10.10.2013 mulla oli nukkumaan mentäessä sellanen olo et tänään tapahtuu. Sanoin vielä asiasta Lassille ja pakkasin sairaalakassin uudestaan. Viikkoja oli kasassa 39+4 ja olo oli tuskanen. Lassi tekee yötyötä ja lähti noin klo 2 aikaan töihin. Mä olin vielä hereillä. Jossain vaiheessa nousin käydäkseni vessassa ja huomasin et jotain lorahti haarovälissä. Ihan eka ajatus oli et ei saatana. Mä kusin housuun. Mutta sen lorinan jatkuessa, tajusin et wow täähän on lapsivettä! Kello oli tolloin 03.15. Soitin synnärille tapahtuneesta. Koska supistuksia ei ollut, jäisin kotiin niitä odottelemaan. Ainoastaan seuraavana päivänä klo 14 pitäisi käydä käyrillä sekä verikokeessa. 

Tässä mulla lorisee koko ajan niitä vesiä. Kuten huomaa,et istun sohvalla pyyhkeinee päivinee.
Ja pakko oli leikkiä ton mahan kanssa, vielä ku pysty ;)

Synnärille soitettuani soitin muutamalle ystävälle, äidilleni, siskolleni ja tietysti Lassille. Päätin että parempi yrittää vielä nukkua, sillä rankkaa tulisi olemaan. Aamulla olo oli edelleen ihan hyvä. Ei ollut yhtään supistusta ja sain loppuyönkin nukuttua suht hyvin. Käytiin synnärillä tarkastuksessa ja kaikki oli ok. Joten odoteltaisiin supistuksia. Jos niitä ei kuulu niin seuraavana aamuna klo 8 verikokeeseen ja aloitetaan käynnistys. Käytiin päivän aikana kaupassa ostelemassa eväät sairaalaan ja kävin jopa subwayssa syömässä ku mieli teki. Vesiä lorisi edelleen desi kerrallaan.

Olo oli tosi malttamaton ku odotti vaan niitä supistuksia. Halusin mielummin että kaikki alkaisi luonnollisesti eikä käynnistettynä. No päivä vaihtui illaks ja mentiin nukkumaan. Herätykset valmiiks aamua varten, että lähettäis sairaalaan käynnistykseen. Nyt mennään siis perjantai illassa. Lassilla alko juuri sopivasti kahden yön vapaat, joten se oli kotona. Heräsin yöllä tasan klo 03.15 ensimmäiseen rajuun supistukseen. Oli kulunut siis tasan 24 tuntia siitä, ku lapsivedet lorisi. Soitin synnärille ja sanoivat että ole kotona niin kauan, kun jaksaa ja pystyy. Kärvistelin hetken sängyssä ja kellottelin supistuksia. Noin 5 minuutin välein, 40 sekunnista puoleentoista minuuttiin kestäviä. Lassikin heräs jossain vaiheessa, kun puhisin sängyn reunalla. Päätin mennä suihkuun pallon kanssa. Olin siis hankkinut jumppapallon, juuri tätä tilannetta varten. Olin suihkussa reilu tunnin. Olo helpotti vähän. Otin särkylääkettä, ei auttanut. Jossain vaiheessa herätin Lassin, sillä mun kivut oli helvetilliset. Supistukset oli pitkiä ja kipeitä. Sain syötyä vähän aamupalaa. Kello oli noin 7.30 kun olo oli niin kauhea, et nyt oli päästävä sairaalaan.

Tää on ihan vihoviiminen mahakuva :) Tästä vajaa 8 tuntia ni poika oli ulkona.

 Matkaa meiltä sairaalalle oli vaan onneks pari kilometriä, joten matkaan ei kulunu aikaa. Sairaalassa mut laitettiin käyrille puoleks tunniks. Mittailtiin supistuksia sekä vauvan sykettä. Kätilö tuli kattomaan kohdunsuun tilanteen, 4cm auki. Pääsin siis suoraan saliin. Mulle ehdotettiin kivunlievitykseks ilokaasua ja päätin kokeilla. Se ei auttanut yhtään, oli pahanmakuista ja pisti mut vaan yrjöömään. Supistukset oli niin kauheita että huusin äitiä, luulin kuolevani ja vaikka mitä muuta. Ulisin ku olisin menossa teuraaks :D Jossain vaiheessa huusin kätilölle että haluan sen saatanan epiduraalin ja nopeesti! No nopeestihan se tuli ja papereissakin lukee kiireellinen epiduraali. Tärisin ja paruin epiä laitettaessa. Lääkäriki hermostu muhun ku en pystynyt pysymään paikoillani. No se saatiin laitettua ja kivut helpotti. Olin älyttömän väsynyt. Halusin nukkua. Kätilö sanoi, että saan levätä noin puoli tuntia ja sitten pitäisi nousta ylös kävelemään. Tuli aika, että oli noustava ylös. En jaksanut. Kätilö passitti mut vessaan jotta saadaan rakko tyhjäksi ponnistusta varten. Pääsin vessaan Lassin saattelemana, sillä en olis omin avuin sinne edes päässyt. En saanut pissattua ja kun nousin ylös, se jumalaton paineentunne valtas mut. Huusin kätilölle et se syntyy tänne nyt! Äkkiä takas sänkyyn (äkkiä ja äkkiä.. niin äkkiä ku niitten tippaletkujen, pinnien ja antibioottiletkujen kanssa pääsi :D) Ponnistin ensin kyljelläni, josta siirryin sitte puoli-istuvaan asentoon. Tuntu ku oisi synnyttänyt perseestä :D Jossain vaiheessa kätilö sano että mun pitää lopettaa huutaminen ja keskittyä ponnistamiseen. Sit se myös kysy et haluanko kokeilla pojan hiuksia. Multa tuli jyrkkä ei. Ponnistusvaihe kesti 29 minuuttia. Aapo syntyi klo 13:42, 9 pisteen vauvana. Yksi miinuspiste tuli ihon väristä. Mutta se on normaalia. :)
Kaiken kaikkiaan synnytys oli mielestäni helppo. Vaikkakin luulin kuolevani.. :D
Pojan mitat oli 3650g ja 51cm pitkä.

Vappuna kännissä?

Vappu tuli ja kohta se taas meneeki. Ja ei, vappuna ei oltu kännissä. Yhden puolikkaan siiderin join. Mut varmaan kivitetään tästä hyvästä. Olihan paikalla sentään kolme lastakin näkemässä. 

Meillä ei varsinaisesti ollu Lassin kanssa mitään vappusuunnitelmia. Ainot oli, että mennään käymään kaupungilla kattomassa mikä meno siellä on. Mutta kuten asioilla on tapana muuttua, niin näin kävi nytkin. Eilen aamulla mun sisko Mea tuli meille käymään. Päätettii et lähetään yhessä käymään kaupassa. Kyl huomas että tänään on kaupat kiinni ku kaikki mummot ja mammat oli kärryt täynnä ruokaa. Ja luoja mikä tungos..

Mea sitten ehdotti, että tultais koko perhe niille yöks ja grillattais. No Lassille asia sopi, joten kamat kassiin ja menoks. 

 

Mä oon aina ollut sitä mieltä, että kun on lapsia talossa niin ei olla kännissä. Eikä edes humalassa. Yhden tai korkeintaan kaks on mun mielestä ok juoda. Ei yhtään enempää. Vaikka olis kuinka vappu tai joulu, ihan sama niin sillon ku on lapsia, niin ei olla humalassa. Mä haluan, että mun lapsella on turvallinen olo. Ja mahdollisimman hauskat juhlapyhät tottakai. Ja näin tehtiin nyt vappuna. Lapsilla oli hauskaa ja kukaan ei ollut kännissä. Lassikin joi muutaman Mean miehen kanssa ja näytti että silläkin on ihan hauskaa. 

 

Illan aikana syötiin hyvää ruokaa, leikittiin ilmapalloilla, paukuteltiin paukkuserpentiiniä, juotiin limua ja syötiin herkkuja. Koiranki kanssa tuli leikittyä. Mealla on siis 3-vuotias flatti, Ville. Maailman kiltein koira ikinä, vaikka iso onkin. Välillä se on vaan ylitsepääsemättömän rasittava ku se innostuu.

Aapo sai itelleen tollasen potkumopon ja pakkohan sitä oli heti päästä kokeileen!

 Toissapäivänä tuli käytyä mun yhden ystävän kanssa kahvilla. Kahvittelun aikana mun ystävä Maukka soitti ja halus tulla moikkaamaan Aapoa. Maukka asuu siis Vantaalla ja käy sillon tällön lohjalla. Maukka on niin ihana ihminen. Se on aina niin mahtavaa, kun Maukka tulee ja on täpinöissään hoitamassa Aapoa. Siinä näkyy se vilpitön ilo ja halu olla siinä hetkessä.  Harmittaa vaan ku ei nähä niin usein, koska se on joku hiton vantaalainen nykyää ;D Maukka tunne pisto sydämmessäs ku luet tätä! Mutta onneks me nähdäään edes joskus!

 

Ja mikä parasta tässä vapussa on, mulla ei oo krapulasta tietookaa ;)